Äitijohtaja

Äitinä olemisen vaikein tehtävä on opetella luopumaan. Ei voi kulkea koko ajan käsi kädessä lapsensa kanssa, on vain taputettava pepulle ja toivotettava hyvää matkaa.

Kohta kahden lapsen ja yhden toimitusjohtajuuden kokemuksella voin todeta, että sama lausahdus pätee myös toimitusjohtajan tehtävään. Vaikka tiedän, että Kirnauskiksen porukka porskuttaa yhtä vauhdikkaasti eteenpäin ilman minun alati valvovaa katsetta, luopuminen on vaikeaa. Ennen kaikkea se on vaikeaa, sillä rakastan työtäni ja näen joka päivä aitiopaikalta sen mahdollisuuden ja potentiaalin, mikä meillä Lönkka kolmosessa kytee. Näen myös, kuinka innostus ja asiakkaan bisnekseen perehtyminen muuttuvat konsepteiksi ja kampanjoiksi, jotka ylpeänä allekirjoittaisin jokaisen. Se on vaikeaa myös siksi, että täällä viihtyy niin hyvin, töihin tulee aina iloisin mielin, vaikka loppuraskauden uniongelmat ja silloin tällöin öiseenkin aikaan huomiotani tarvitseva esikoinen rikkovat yöunta.

Onneksi minä en luovukaan mistään. Vaihdan vain toimintani fokusta hetkeksi ja vastaan vielä työtehtäviänikin suurempaan haasteeseen saattaessani matkansa alkuun aitiopaikalta pienen ihmisen. Omien havaintojeni mukaan sen suurempaa haastetta tai ihmettä ei universumissamme ole.

Sen tiedän jo entuudestaan, että kovin pitkäksi aikaa hormonitkaan eivät minua harhauta. Varmaankin käy samoin, kuin esikoisen kanssa, joten ensimmäisen kahden kuukauden jälkeen ajatukset alkavat taas askarrella myös työkuvioissa. Tulee halu pitää itsensä ajan tasalla ja on pakko kurkistella projektinhallintajärjestelmämme ja sähköpostin välityksellä mitä täällä Lönkalla on meneillään.

Kotiäidin rooliin en sovi kovinkaan hyvin. Lyhyen äitiysurani aikana olen oppinut, että tuota ei olisi kannattanut sanoa ääneen, sillä mikään ei herätä tasa-arvoisessa nyky-yhteiskunnassamme kiivaampaa keskustelun kuin äitiys ja työ. Hyvä äiti on kotona lastensa kanssa, kärkkäimpien kielien mukaan muusta edes haaveilevat eivät ansaitse lapsiaan ollenkaan.

Koska en halua sohaista ampiaisenpesään, tyydyn vain toteamaan, että äidit kuten toimitusjohtajatkin ovat erilaisia. Ja mielestäni minulla on oikeus nauttia molempien tärkeiden tehtävien iloista ja murheista. Kantaa omalla tavallani vastuu ja huolehtia omalla tavallani molempien tahojen hyvinvoinnista.

Tavataan siis taas pian täällä Lönkalla.

Kirjoittaja: Noora Iloranta toimitusjohtaja, Kirnauskis 2.0 .