Innovaatiota etsimässä
Oli taas aika pakata laukut ja suunnata tuulettumaan E3 European Agency Networkin syystapaamiseen, joka järjestettiin tällä kertaa Prahassa 26.–28.10. E3-ketjun tarjoamista eduista parhaita ovat kahdesti vuodessa järjestettävät koulutuspäivät. Vaikka ohjelma on uuvuttavan perusteellista, on mieli paluumatkalla aina kirkastunut. Harva mainostoimisto pystyy ammentamaan ideoita ja uusia toimintatapoja kahdeltakymmeneltä itsenäiseltä kollegatoimistolta. Ennakkoinformaatio lupasi vielä erityisen hyvää. E3- periaatteista poiketen luvassa oli ketjun ulkopuolinen puhuja, innovaatiokouluttaja Anja Förster Saksasta.
Jo kotiläksyissä meitä pyydettiin perehtymään innovaation peruskäsitteeseen. Innovaatioajattelun uranuurtajiin kuuluva Joseph Schumpeter määritteli innovaation vuonna 1934 seuraavasti:
1. Uuden tuotteen esittely – sellaisen, joka ei ole kuluttajille entuudestaan tuttu tai uudenlaisen tuotteen.
2. Uuden tuotantotavan tai -menetelmän esittely. Sen ei tarvitse millään muotoa olla tieteellisesti uusi, kyse voi olla myös uudesta tavasta kaupallistaa hyödyke.
3. Uuden markkinan avautuminen – sellaisen, jossa tuotetta ei aikaisemmin ole ollut kaupan, vaikka markkinat sinällään olisivat jo olemassa.
4. Uuden raaka-aineen ja puolivalmisteen toimituslähteen haltuunotto, jälleen riippumatta siitä, oliko toimituslähde ollut olemassa jo aikaisemmin vai luotiinko se ensimmäistä kertaa.
5. Uuden teollisen markkinarakenteen toteuttaminen, kuten monopoliaseman luominen tai purkaminen.
Lisätietoa innovaation määrittelemisestä Innovaatio - Wikipedia.
Mutta mikä on innovaation merkitys mainostoimisto-organisaatiossa? Onhan ilmiselvää, että sen merkitys asiakastyöskentelyssä on korvaamaton.
Epäinnostava työskentely-ympäristö ei ole otollinen paikka innovaatiolle. Maailman innovatiivisimmat yritykset, kuten Google ja Ideo ovat innovatiivisen työympäristön edelläkävijöitä. Heidän toimistoissaan rakennellaan legoilla, ripustetaan pyörät kattoon ja pelataan korista. Välillä innovaatiokaaos keskeytetään soittamalla kelloa, silloin kokoonnutaan yhteisen pöydän ympärille ja jäsennellään ideoita eteenpäin.
Innovatiivisen yrityksen lähtökohta on innovatiivinen rekrytointi. Aivan, rekrytointiprosessi, joka ei etsi työntekijää mihinkään tehtävään, koulutustaustalla ei ole väliä ja tietoa työtehtävistä ei ole. Innovatiivisuutta ei voi mitata maisterintutkinnolla, esimerkiksi Ideo hyödyntää kaikissa prosesseissaan eri alojen asiantuntijoita, duunareista psykiatriin, tiimityössä kaikilla on oleellinen rooli, eikä pomolla ole parempaa tietämystä kuin muilla. Tiiminvetäjäksi valitaan tekijä mistä tahansa tehtävistä, tärkeintä on, että hänen on havaittu ohjaavan ryhmätyöskentelyä hyvin.
Innovaatiolle täytyy antaa myös aikaa, idea ei aina synny vessareissulla. Googlella työaika on jaettu karkeasti seuraavanlaisesti: 70 % peruskauraa, 20 % kauraan liittyvää innovaatiota ja 10 % jotain ihan muuta.
Innovaation suurin viholllinen on lannistaminen. Varmin tapa tappaa innovaatio on tyrmätä uusi haavoittuva idea. Innovatiivinen yritys ottaa riskejä, kokeilee ja epäonnistuu mieluummin kuin tutkii loputtomiin.
Mutta mitä hyötyä on olla innovatiivinen? Idealla ei ole copyrightia, joten joku varastaa sen kuitenkin. Ja niin käykin, kaikki on kopioitavissa. Maailman innovatiivisimmat yritykset eivät kuitenkaan välitä siitä, heidän aikansa kuluu tulevaisuuteen katsoen, ei menneitä murehtien.
Itsellenni tärkein kotiintuominen Prahasta oli niin kliseinen “Just do It”. Jokaisessa yrityksessä on innovaatiota; suurin osa puhuu siitä, harva toteuttaa.
Noora Iloranta
Partner, AD
Kirnauskis 2.0