iWork, iLife, iPhone

http://www.apple.com/iphone/

Tätä on odotettu nelisen vuotta. Tunnustan, olen Apple-fanaatikko, ja toivottavasti se käy tästä kirjoituksestani ilmi. Odottavan aika on ollut pitkä. Olen usein miettinyt ostaessani uutta puhelinta, onko tämä viimeinen välivaihe ennen iPhonea.

Oikeastaan tämän teksti syntyi iPhonen lanseerauksen media- ja mielipidehälyn seurauksena. Niin fanaattinen en ole, että jaksaisin kyllästyttää teitä jankuttamalla pelkästään uuden puhelimen ylivertaisuudesta, vaikka sitäkin se meille Apple-uskovaisille ja -käyttäjille on.

Apple on mielestäni maailman hienoimpia brändejä. Se on erittäin mielenkiintoisen tarinan omaava kaupallinen yritys, joka jatkuvasti uskaltaa uudistua ja muuttua. Apple ei ole vain tapa tehdä tuotteita ja ohjelmia uudella tavalla, Apple on myös tapa myydä uudella tavalla. Pari päivää jatkunutta myllerrystä iPhonen lanseerauksen ympärillä olen seurannut lähinnä huuli pyöreänä.

Hesari oli käyttänyt Applen ihmettelemiseen melkein sivun. iPhonen julkistamisuutisen lisäksi ryvetettiin hieman Jobsia ja ennustettiin iPhonelle synkkää tulevaisuutta, kuten on ehditty ennustaa melkein kaikissa merkittävissä suomalaisissa talousmaailman julkaisuissa, blogeissa ja kolumneissa. Kaikilla on mielipide; miksi menit lanseeraamaan sen puhelimen tyhmä Apple, ei se ole teknisesti ylivertainen, ei siinä ole 3G valmiutta, se kosketusnäyttö ei varmaan toimi ja kaiken lisäksi tunkeuduit nyt markkinoille, joilla kilpailu on avian eri luokkaa kuin kannettavien musiikkisoittimien parissa. Siinä sivussa tuntui unohtuneen, että Apple valmistaa myös tietokoneita ja on onnistunut luomaan iTunesista mailman tunnetuimman musiikinlatauskaupan. Mutta tietokonekauppa ja musiikinmyynti, siellähän ei kilpailua juuri olekaan.

Miten Apple sen tekee? Mikä muu puhelinlanseeraus historiassa on ollut yhtä suuri mediasensaatio kuin iPhonen lanseeraus? Ehkä Mobira Cityman tai Nokian legendaarinen banaani 8110 pääsevät lähimmäksi. Suomessa Apple kiinnostaakin nyt ennennäkemättömässä mittakaavassa, sillä me olemme Nokiamaa ja myös Nokialle iPhonen lanseeraus antaa syyn katsoa peiliin. Jokainen markkinointi- ja viestintävastaava Nokialla miettii juuri nyt, miten Apple sen teki. Eikä heitä se puhelimen tekniikka ole ällistyttänyt, vaan se julkisuus. On huvittavaa, että Applen säälittävä 1% markkinaosuuden tavoittelu on saanut matkapuhelinvalmistajat pillastumaan.

Jossain selkärangassani piilee kuitenkin sellainen kutina, ettei pelko ole aivan turhaa. Muistan hyvin kuinka iPodin lanseerauksen aikaan Jobsille naurettiin. “Myyntitavoitteesi ovat naurettavat”, monet ilkkuivat. “Walkmanin legendaarista mainetta ei tavoita kukaan”, sanoivat toiset. Niinpä niin. Mikä Walkman? kysyy iPod sukupolvi nyt.

Kaikesta perisuomalaisen kateuden aiheuttamasta panettelusta huolimatta kukaan ei voi kiistää, etteikö Apple olisi tämän vuosituhannen alun paraatibrändi. Mitä Apple edellä, sitä muut perässä. Kyseessä ei ole useinkaan tekninen ylivertaisuus, luoja paratkoon Apple varastaa häikäilemättömästi ja tekee yhteistyötä entisten perivihollistensa kanssa. Kyseessä on taito viestiä ja rakentaa tarinaa sellaisella ponnekkuudella, että markkinoinnin ammattilaisena voin paitsi huokailla ihastuksesta, myös yrittää oppia ja sisäistää edes osan siitä intohimosta tehdä asioita uudella tavalla.

Kirnauskis on mainostoimisto, ja mainostoimistolaisista sanotaan aina, että niitä ei sitten säväytä mikään. Aamulla netistä löydetty kasattava iPhone on kuitenkin ollut tälle porukalle sellainen hittituote, että se kiertää pöydältä toiselle ja innokkaimmat ovat askarrelleet omat kappaleensa. Minusta se kertoo kyllä jostain jotain.

Torstai, 11.01.2007