Vastuullinen estetiikka

“Kaunis käyttöliittymä tekee tietokoneella puuhailevasta ihmisestä älykkäämmän.” Jotakuinkin tällaisen ajatuksen lausahti tietokoneiden ja ihmisen välisen kommunikaation asiantuntija, Donald Norman jokin aika sitten. Tämä ei tarkoita älykkyyden lisäämistä kauneuden avulla, vaan sitä, että aito älykkyys ilmenee suhteessamme maailmaan, tavoissa ja tyyleissä toimia ihmisten ja minkä tahansa olioiden kanssa, yksinkertaisesti elää. Kykymme toimia maailmassa ja ymmärtää sitä on siis sekä esteettisten kykyjemme että rationaalisen älykapasiteettimme rajoittama. Puutteet kummassa tahansa kyvyssä tekevät meistä vajavaisia. Taitava design ja älykäs teknologia auttavat ihmisiä silloin, kun nämä ihmisen omat kyvyt eivät riitä. Rationaalisen älykkyyden korostaminen on viisauden puutetta. Toisin kuin älykkyyden kapealle määrittelylle, kauneuden tajulle ei ole olemassa osamäärämittoja – ehkäpä  onneksemme.

Internet iholla

Uudet viestimet ja internet tulevat ihmisen iholle ja osaksi arjen tyylejä, rutiineja, elämyksiä ja nautintoja. Viestien lähettäjät ja sähköisten maailmojen rakentajat kohtaavat uuden suunnitteluogelman: se mitä kerrotaan kuvin, sanoin ja äänin on yhä useammin osa ihmisten ja perheiden intiimiä arkea. Aktiivinen kuva-ala kasvaa kotona, kaupoissa, baareissa ja kadulla. 3D -ääniympäristö muokkaa tilakokemuksiamme. Meille rakennetaan uutta sähköistä esteettistä ympäristöä, jollaista ei koskaan ennen ole ollut. Voidaan perustellusti väittää, että rakentaminen on aina tuonut uuttaa estetiikkaa, josta ollaan montaa mieltä. Mutta digitaalisesti tuotetulla ympäristöllä ja painomatreriaalilla on oma elämänsä, jollaista ei ennen ole ollut. Digitaalisen elämän psykologia on arkipäivää. Erityisesti visuaalisuus hallitsee, siitä parhaita esimerkkejä ovat Japanin suurkaupunkien julkisivut ja sokkeloisten tilojen kuvamaailmat. Sen rinnalle tulee kuitenkin nopeasti ääntä, äänitiloja ja eri aistien yhdysvaikutuksia.

Dynaamiset tyylit

Jos niin halutaan, näytön sisältöä voidaan muuttaa sen mukaan keitä ihmisiä on sen lähettyvillä, mitä he tekevät ja mitä heiltä ehkä puuttuu. Ehkäpä piankin luodaan näyttöja, joiden sisältö ohjautuu myös sen mukaan kuinka ihmiset niitä lähestyvät kiinnostuneina tai poistuvat niiden luota kuvien aiheita tai tyyliä karsastaen. Dynaamiset tyylimaailmat tulevat arkeemme vuorenvarmasti. Näyttöjen halventumisen ja niiden elastisuuden myötä on piankin edessä tilanne, jossa erilaisten pintojen ja esineiden päällystäminen näytöin on samanhintaista kuin päällystäminen arvokkailla kankailla tai taitavin maalauksin. Syntyy erikoinen kilpailutilanne, kun mikä tahansa elävä visuaalinen materiaali näytöillä voi olla kiinnostavampi vaihtoehto kuin taiten tehty kangas tai lakkapinta. Näyttöjen visuaalisen materiaalin suunnittelijat ja tuottajat määrittelevät tämän kilpailun luonteen.  Ajan kuluessa näytöt tulevat kilpailemaan esteettisellä laadullaan, mutta aivan varmasti lähitulevaisuudessa seuraa vaihe, jossa joka paikkaan tulevilla näytöillä on itseisarvo ja ne houkutelevat uusilla mahdollisuuksillaan. Tämä kehitys on jo nähty mobiilipalveluiden, internetkaupan ja erilaisten sovellusten kehityksessä. Tosin niissäkään ei estetiikka ole vielä löytänyt selvää sijaa, vaikka mac-kulttuuri ja Nokian puhelindesign ovatkin näkyviä  lähihistoriallisia esimerkkejä estetiiikan kilpailukyvystä teknologian tylsässä maailmassa.

Esteettisen havaitsijan uusi vastuu

On selvää, että dynaamisesti muunneltava visuaalinen ympäristö asettaa kuvallisen ja äänimateriaalin tuottajat uudenlaiseen tilanteeseen, kun he kykenevät muokkaamaan ihmisille tärkeitä tiloja ja esineitä. Siten he muotoilevat sähköisesti ihmisten todellisia elämän- ja kokemusympäristöjä. Voi olla yllätys, että samalla myös katsojalle ja kokijalle lankeaa uudenlainen vastuu. Vastuu siitä, miten kukin meistä itse havaitsee, säätää ja muotoilee ympäristöään ja samalla läheisten ympäristöä. Ei enää ole yhdentekevää mitä itse havaitsemme ja koemme mielekkääksi tai epämielekkääksi. Jokainen havainto todellisuudesta synnyttää seuraamuksia. Niinpä jos ihmisten on keskenään ollut vaikea löytää yksimielisyyttä esimerkiksi äänentoiston laadusta ja voimasta niin edessä on nyt kertaluokkaa vaativampi esteettisen vastuun haaste. Kadulla kaikuva musiikki ja naapurista kuuluva jytke ovat vasta alkusoittoa kilpailussa aistitilasta.  Vastuullinen estetiikka on sitä, että esteettistä maailmaa luovat pyrkivät tuottamaan työssään jotakin sellaista, joka on tyyliltään merkityksellistä ja vaikutuksiltaan hyväksi niille ihmisille, joille tämä luova työ tarjotaan. Mitä lähemmäksi ihmisiä – ei vain kuluttajia – tämä esteettisen tuotannnon maailma tulee sitä enemmän arvoa ihmiset tulevat antamaan heidän elämäänsä edistäviä kuvan, äänen ja tilan tuomia tyylejä ja ratkaisuja. Sähköisen, mobiilin ja verkottuneen maailman rakentajilla ovat edessään samat kysymykset kuin designilla on aina ollut, mutta kaikki tapahtuu huomattavasti nopeammin, maailmanlaajuisesti ja sekavassa tuotantomaailmassa.  Huomion hakemisen ja esilläolon pyrkimyksen rinnalle syntyy tarve ottaa vastuu siitä estetiikasta, jota ihmisille tarjotaan. Ei vain siksi, että ihmisten elämää tulisi sulostuttaa ja luoda heille winning styles – tyylejä. Vaan siksi, että se voi olla ihmisten hengelle hyväksi ja niinmuodoin myös kiinnostavaa ja kysyttyä. Tämä edellyttää harjaantumista, taitoja ja yhteistyötä niiden kanssa, joille suunnittelu tehdään. Esteettinen vastuu ei ole helppoa. Kun sille määritellään suunnittelun yhteydessä hintalappu se on erityisen haastavaa, mutta sitä kannattaa harjoitella. Ulkoistaminen ja ulkomaisen älyn tuonti Suomeen ei meitä tässä auta, on osattava luoda.

Kirjoittaja: Göte Nyman Helsingin Yliopisto, Psykologian laitos .